Nuuskutellen

Minusta nämä kuumat kelit on oikein kivoja! Aurinko paistaa ja on lämmintä ja voi ottaa aurinkoa ja haistella kesän tuoksuja. Jos tulee liian kuuma, pienellä läähättämisellä saa päälle märän froteeloimen, joka viilentää ja voi mennä taas ottamaan aurinkoa. Ja välillä saa koirajäätelöä, eli pakastetun nappulaherkun! Kesä on minun suosikkivuodenaika. Siskolle kuuma käy paljon voimakkaammin kuin minulle, varmaan siksi kun sen turkki on erilainen kuin minun. Siskokin ottaa aurinkoa minun kanssa mutta kuumuus väsyttää sitä tosi paljon.

Sisko viilentävän froteeloimen alla lepäämässä

Loimi mahdollistaa tehokkaan auringonoton

Jätskiä koiratyyliin!

Lauantaina oli erikoinen päivä. Heti aamusta lähdin kahdestaan Mamman kanssa autolla kohti itäistä Helsinkiä ja Helsingin koirauimalaa. Ensivaikutelma paikasta ei ollut lupaava, kun heti kättelyssä piti mennä suihkuun. Sitten mentiin uima-altaalle nuuskuttelemaan ja vähän siinä leikittiin Mamman mukana olleella vesilelulla.

Sitten sinne tuli semmoinen märkäpukuun pukeutunut uimaope jota menin oikein iloisesti tervehtimään. Ei sitä koskaan tiedä keneltä saa herkkuja. Opelta ei kuitenkaan tullut kuin rapsutuksia. Ne höpötteli Mamman kanssa vähän aikaa ja sitten se ope kantoi minut sinne altaaseen! Ensin vähän panikoin kun naamalle meni vettä mutta sitten tajusin keskittyä uimiseen. Uitiin altaan ympäri pari kertaa ja sitten sain kiivetä ramppia pitkin pois. Sitten se ope ohjasi minut uudelleen veteen ja toistettiin sama homma. Kaikista pahinta on se veteen meno. Kun maa katoaa jalkojen alta. Havaitsin tehokkaimmaksi taktiikaksi siinä vain tehdä iiiiiison loikan kunnon molskahduksella niin sitä maa katoaa jalkojen alta-fiilistä ei tule. Mutta sitten menee kuonolle vettä. Taktiikkani kaipaa ehkä vielä hiomista. Mamma heitti minulle myös sitä vesilelua mikä meillä oli mukana ja kävin sitä hakemassa.

Muutaman heiton jälkeen minua alkoi kuitenkin väsyttää ja menin kyllä veteen mutta kiersin vain ihan minilenkin ja jätin lelun hakematta. Eihän sen hakemisesta saanut edes palkkaa. Pyh! Uimaope ehdotti Mammalle, että se hommaisi pienempiä vesileluja, koska en selkeästi tykännyt niin isoista leluista, varsinkin kun niistä tuli sitä pahanmakuista vettä suuhun. Polskuttelu kesti puoli tuntia ja sitten lähdettiin suihkun kautta kotiin. Meinasin nukahtaa jo kotimatkalla, niin rankkaa uiminen oli.

Uiminen kuitenkin vapautti paljon endorfiineja ja olin kotona iloisempi kuin olen ollut aikoihin. Leikin Mamman kanssa ja kun sisko tuli kotiin (olivat olleet pyöräilemässä Isukin kanssa) leikin myös siskon kanssa. Kävin myös iltalenkillä hirmu pirteänä ja iloisena. Uiminen oli niin hyvä juttu minulle, että Mamma varasi saman tien uuden ajan ensi viikon perjantaille, tällä kertaa ilman opettajaa.

Mamma otti opettajan neuvoista vaarin ja kävin taas vähän tuhlaamassa Mustissa ja Mirrissä. Mukaan tarttui kolme vesilelua ensi kertaa varten.

Kiekuralla ja pallolla on jo vähän leikitty, mutta tuohon ankkaan ei ole vielä saatu koskea.

Tänään oli sitten vuorossa toinen hauska reissu, nimittäin koko lauman voimin startattiin aamupäivällä Rajasaareen. Näin mahtava keli oli houkutellut puiston täyteen porukkaa ja suurin osa oli ymmärrettävästi saaren isoimmalla hiekkarannalla. Oli siinä ihmettelemistä meillä kun kymmenittäin koiria roiskii vedessä ja juoksee ympäriinsä hiekalla. Sisko innostui samantien kahlailemaan Mamman kanssa. Minä pysyttelin mielummin kuivalla maalla. Löydettiin monta kaveria ja otettiin myös keskenämme rallia. Mamma yritti houkutella meitä molempia uimaan, mutta minä menin vain masuun saakka veteen ja sisko siihen asti että sen etujalat oli vielä pohjassa mutta takapuoli rupesi kellumaan. Mutta kyllä vesi mukavasti viilenti. Sisko vain revitteli hiekalla senverran paljon, että lopputuloksena oli reissun päätteeksi melkoisen kurainen sisko.