Rakastettuja

Me ollaan tosi rakastettuja! Saatiin sekä Pimulta ja Typyltä että shetlantilaisilta tämmöinen palkinto:

Lainaus: "Kyseessä on Liebster-palkinto, jonka ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia".

Kiitämme tästä tunnustuksesta molempia!

Säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset, kelle jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Mutta me rikotaan sääntöjä eikä palkita ketään kun kaikki ketä me haluttaisiin palkita, on jo saaneet tämän palkinnon. Nyyh. 

Ja sitten muihin aiheisiin.

Tänään on ollut siskolla vauhdikas päivä. Ensin ne lähti Mamman kanssa aamulenkille (voiko klo 12 jälkeen enää käyttää sanaa aamulenkki?), jossa ne rämpi vähän metsässä kun Mamma hävitti polun. Luntahan on täällä siis polveen saakka, joten siskolla oli aika työ tulla perässä. Sitten ne meni koirapuistoon treffaamaan sekarotuista Niiloa. Niilossa on tanskandoggia, bokseria ja australianpaimenkoiraa. Sisko sai ensin leikkiä pienemmän sheltin kanssa, joka oli 6kk ja hyvin pirtsakka tapaus. Sitten sisko meni Niiloa morjestamaan isojen puolelle, mutta Niilon innokkuus pelotti siskoa liikaa. Sitten ihmiset lähti treenaamaan pentujen kanssa hihnakäytöstä, jossa sisko oli häiriökoirana nuoremmalle Niilolle. Niilo kun on vasta 4kk ja ei yhtään osaa kulkea hihnassa. Sisko oli kuitenkin näyttänyt sille mallia miten otetaan kontaktia ja ohitetaan muita koiria (mistä sisko on sen oppinut, en tiedä). 

Siskon lenkin jälkeen me lähdettiin Mamman kanssa lenkille. Meillä on nyt joku ihmeen intensiivijakso hihnatreenauksessa, koska minäkään en saanut yhtään vetää hihnassa. Pöh. Aina kun vedän, Mamma kääntyy ympäri ja vie minua takaisinpäin kunnes hihna on taas löysällä. 

Myöhemmin iltapäivällä me lähdettiin Mamman ja siskon kanssa tapaamaan vielä Piitua ja Tuulia. Me oltiin siskon kanssa hirmu innoissaan kavereiden tapaamisesta, eikä hihnassa nätisti kulkemisesta meinannut tulla yhtään mitään. Lopulta kuitenkin Mamman taskussa olleet nakit vei voiton... Käytiin vähän koirapuistossa, missä minä ja sisko antauduttiin kepinsyöntiin. Mamma ei jostain syystä tykännyt siitä, vaan pisti minut lopulta hihnaan, että lopettaisin. Sitten lähdettiinkin takaisin kotiinpäin. 

Sisko on nyt ihan taju kankaalla, enkä itsekään ole järin virkeällä päällä, joten kuvia sun muuta taas seuraavassa postauksessa. Nyt hyvää yötä!

Itsepäisyyspäivän lenkkeilyä

Tänään nukuttiin myöhään (puoli kymmeneen!) ja iltapäivällä lähdettiin lenkille pitkästä aikaa shelttien kanssa. Minulla oli reilusti virtaa, koska osittain pakkasten takia ja osittain selän takia en ole päässyt kunnon juoksulenkeille pitkään aikaan. Juoksutinkin sitten taas koko porukkaa ympäri metsikköä ja hävisin välillä vähän omille teillenikin. Nyt on mukavan rento olo ja alkaa olla taas lämmin. Sisko paleltui lenkillä niin että se on nyt unilla Mamman jaloissa peiton alla. Varmaan nukkuu siellä loppupäivän.

Pystykorvasisko

Ihmeteltiin Jasun joulukuva-asetelmaa

Lopuksi vähän kuvia viikolta

Sisko ottaa rennosti

Mamma hassutteli ja puki siskon Mamman shortseihin

Beaglejuna

Luminen (ja kylmä) päivä

Tänään ei ole enää myrskynnyt, mutta lunta on satanut silti reilusti ja hirmu kylmäkin on. Sisko pääsi aamulla irtilenkille metsään kahdestaan Mamman kanssa. Siskolla oli uusi villapaita päällä, mutta silti sen pienet tassut oli vähän palelleet ja liikkuminen ollut välillä tyyliä askel askel hyppy, askel askel hyppy...

Minä en päässyt metsälenkille selän takia, mutta Mamma käppäili minun kanssa kaukaloon tarkoituksena ottaa pitkästä aikaa vähän tokotreeniä. Ei me sitten kuitenkaan treenattu, koska minua paleli niin kamalasti, etten halunnut edes heittää tavallista nuuskuttelulenkkiäni kaukalossa. Kävin vain muutaman metrin päässä haistelemassa ja sitten tulin Mamman viereen tärisemään ja pyysin, että mentäisiin kotiin lämpöiseen.

Kotiiiiiiiin!

Myrskyinen päivä

Tänään on ollut ihan hurja myrsky. Aamulla ei vielä myrskynnyt ihan kamalasti, mutta nyt iltapäivällä kyllä. Aamulla me käytiin vähän aikaa kävelemässä (juoksemassa riehumassa yms.) läheisessä metsässä. Minä en ollut pitkään aikaan päässyt taas vapaana juoksemaan, joten saatoin vähän riekkua.

Mamma yritti äsken viedä meidät lenkille tuonne myrskyyn. Minä sanoin jo aiemmin miten paljon me siskon kanssa vihataan jos sataa tai tuulee tai tuiskuaa. No nyt tuulee jäätävästi kuonoon koko ajan ja lunta tuiskuttaa. Ja siihen säähän Mamma meitä yritti viedä. No, minä pistin nelijalkajarrun päälle ja sisko keksi oman keinon lenkkeilyn suunnan muuttamiseen. Sisko heittäytyi selälleen, eikä suostunut nousemaan ennenkuin käännyttiin taas kotiinpäin. Ihan tehokas keino.

Tämmöisinä päivinä pitää vain keskittyä syömään herkkuluita ja köllimään lämpöisellä sohvalla. Minulla tosin on taas selkä kipeä, joten pitkiä lenkkejä me ei edes olla vähään aikaan menty. Hajotin selän viime viikolla yhdellä lenkillä millä riehuin vähän normaalia enemmän ja sen jälkeen olen ollut jäykkä ja liikuntahaluton enkä edes halua välillä nukkua Isukin ja Mamman vieressä sängyssä kun pehmeä sänky koskee selkään. En siis ole harmissani siitä, että ei mennä pihalle. Sisko kuitenkin on energiaa täynnä ja välillä se yrittää purkaa sitä minuun vaikka ihmiset kieltää. Silloin Mamma tosin pyrkii löytämään siskolle muuta puuhaa, kuten lenkkeilyä Deanin kanssa. Dean juoksuttaa Ellua aina niin reippaasti, että sellaisten lenkkien jälkeen minä saan olla ihan rauhassa siskon hökellyksiltä.

Onni on pehmeä sohva. Tai ei sohvan nimi ole onni vaan... no kyllä te tiedätte.

Sisko syö minulta varastamaansa luuta

Hampaat pitää tarkastaa säännöllisesti!

Mökkireissu

Tänään käytiin taas mökillä. Meillä oli siskon kanssa tosi hauskaa, vaikka minua ärsyttikin kun sisko ei voinut juosta suoraan vaan se kiemurteli kaikkien puiden ja oksien ympäri. Sisko on ketterämpi kurveissa, mutta minä voitan sen suoranopeudessa. Siitä ei kuitenkaan ole apua jos sisko ei koskaan suostu juoksemaan suoraan... Mamma teki meille myös jäniksen hajusteella nopsan jäljen, jonka minä nuuskuttelin asiantuntevasti. Sisko ei juurikaan tajunnut mitä pitää tehdä, mutta kyllä sekin vähän yritti seurata jälkeä. Minä kuitenkin löysin palkkion ja söin sen kokonaan itse! Muahahah.

Mammalla ei ole mökkireissusta kuvia, koska se hölmö unohti kameran kotiin. Muita kuvia kuitenkin löytyy runsaasti, joten korvataan tämän päivän kuvien puute niillä. Minä en nyt jaksa kirjoittaa enempää, koska olen ihan poikki juostuani kaksi tuntia mökillä.

Sisko sinä päivänä kun se tuli kotiin. Oli aika kuuma.

Samalta päivältä ensimmäinen kuva siskosta kotona

Pikkusisko <3

Siskolla on aina tosi outoja nukkumapaikkoja, joita minä en allekirjoita...

Varpaat suussa nukkuminen on siskon bravuuri

Kylmällä on hyvä kölliä siskon vieressä peiton alla

Aamut ei ole meidän juttu...

Oltiin juuri lenkille lähdössä. Eikö muka näytä siltä?

Sisko leipurin apulaisena

Se yritti herätä. Ei onnistunut.

Mökillä oli tänään tällaista

Mökkireissun jälkeen on ollut tällaista