Siskon kanssa eläminen on ihan mukavaa. Joskus se roikkuu korvista, mutta onneksi sitä pääsee vielä sohvalle karkuun (tosin sitten se komentaa).
Lauantaina sisko järjesti ihmisille ensimmäisen ison säikähdyksen. Mamma oli ihmetellyt miksi sisko uikuttaa niin paljon ja tärisee tosi usein. Lauantaina sisko sitten muutamaan otteeseen kiljui ihan yhtäkkiä. Illalla ihmiset huomasi siskon alamahassa 4cm pitkän ja 2cm leveän pullistuman, joka oli niin kipeä että sisko kiljui kun pattia kosketti. Ihmiset pakkasi siskon Vincentin kantokoppaan ja lähti pikavauhtia lääkäriin (minä jäin kiltisti kotiin odottamaan). Mamma pelkäsi jo että sisko kuolee koska se vaan makasi ja tärisi. Jonkin ajan kuluttua ne tuli takaisin ja siskon patti oli poissa. Mamma kertoi, että siskolla oli nivustyrä, jonka lääkäri onnistui työntämään takaisin sisään. Ja että tyrä uusii. Ja uusihan se jo seuraavana päivänä, mutta pienempänä ja Mamma sai itse laitettua sen takaisin. Mutta tyrä palasi ja palasi ja palasi, joten maanantaina Mamma pakkasi Ellun taas kantokoppaan ja otti siskon toimistokoiraksi. Iltapäivällä Mamma vei siskon taas lääkäriin. Onneksi lääkäri kertoi hyviä uutisia. Koska kyse on nuoresta koirasta ja Mamma on saanut tyrän työnnettyä helposti takaisin, on todennäköistä että tyrä tulee paranemaan itsestään. Jos näin ei ole käynyt puolen vuoden ikään mennessä tai jos tyrästä tulee esim virtsarakkoa (jolloin vointi voi huonontua muutamassa tunnissa kohtalokkaaksi) on se pakko leikata. Mutta toistaiseksi aukosta tulee ilmeisesti "vain" vatsapeitteitä eli suurimmaksi osaksi rasvaa, joka on pehmeää ja joustavaa, joten suurta hätää ei ole. Siskoa on kuitenkin vahdittava, eikä se saa esim. olla työpäivää ilman että kukaan ei käy katsomassa meitä. Joten Mamma tuli tänään lounaalle kotiin meitä katsomaan. Nyt vaan toivotaan että sisko paranisi pian!!! Vaikka se joskus onkin ärsyttävä, kyllä minun elämä on muuttunut paljon hauskemmaksi siskon tultua...
|
Siskon kanssa voi leikkiä leluilla |
|
Vadelmat hämmentää siskoa |
|
Uskokaa tai älkää mutta kaikissa kuvissa on sama vadelma |
|
Ellu Isukin sylissä |
|
Sisko on kieltämättä aika söpö kun se nukkuu |
|
Minä vahdin siskoa kun se touhuaa itsekseen |
|
Mitä se kakara nyt taas syö... |
|
Mamma leikkii kyllä minunkin kanssa |
|
Vaikka sisko yrittääkin tulla väliin. Palloleikit on kuitenkin minun ja Mamman juttu. |
|
Siskon kanssa voi sylitellä |
|
Vahdin siskoa kun se väsähtää |
|
Tosin väsymys muuttuu nopeasti riehumiseksi... |
|
Lattialle karkuun! Sisko ei pääse vielä yksin alas sohvalta |
|
Onneksi minulla on oma sohva jos iso sohva käy ahtaaksi |
Hei Emma ja Jani!
VastaaPoistaKiva tää blogi ja hienot kuvat koirista!!
Toivottavasti tyrä paranee pian.
Iloa ja voimia koirien kanssa ja töihin ja opiskeluun!!
Mukavia syyskesän päiviä!!
terv. Sirpa-täti
Kyllä teistä tulee mieleen ihan meidän Pimu ja Typy! Pimukin sai Typystä pikkusiskon vaikka ovatkin vain kaukaisia sukulaisia. On ollut ilo seurata miten kaksikko on vuosien varrella hioutunut hienoksi parivaljakoksi. Kyllä beaglenpennut ovat niiin söpöjä... Aurinkoista elokuun jatkoa koko teidän perheelle!
VastaaPoistaPimun ja Typyn emäntä