Terve!
Minä en ole oikeastaan enää yhtään kipeä. Tai olen vähän, mutta huomattavasti parempi jo. Olen leikkinyt ja riehunut kovasti! Riehumisen jälkeen tosin kaduttaa aina vähän kun selkä juilii sen jälkeen. Ontuminen on ongelmana oikeastaan hihnalenkeillä enää ja lähinnä silloin kun vedän. Veto ilmeisesti rasittaa niskaa ja vaikuttaa puristuksissa olevaan hermoon ja sitten alan ontumaan. Mutta on minulla ollut jo päiviä jolloin en ole ontunut yhtään. Mamma antaa edelleen silloin tällöin kipulääkettä, jos olen ontunut tai vaikuttanut muuten liikuntahaluttomalta. Mamma sanoo, että jos en ala pikkuhiljaa menemään paremmaksi pitää lähteä vielä uudestaan lääkäriin. Alkaa jo ärsyttää tämä lääkärissä ravaaminen. Minähän olen vain iloinen pikku beagle, miksi minun pitää olla koko ajan kipeä?
Päivät on koostunut nyt aika paljolti koirapuistoilusta ja melko lyhyistä hihnalenkeistä, jotta sitä ontumista voitaisiin välttää. Koirapuistossa olen noutanut palloa ja välillä vetänyt itsekseni rallia ympäri puistoa ja välillä olen saanut koirakavereitakin.
 |
| Jasu ja shelttitrio osui meidän kaveriksi yksi päivä |
 |
| Uusi kakara, Dean (tai Diinibeibi niinkun Mamma sanoo) |
 |
| Koko poppoo |
 |
| Kakru ottaa mallia touhottamisesta |
Minä olisin leikkinyt vauvan kanssa vähän enemmänkin, mutta Mamma kielsi kun en osannut kisailla jyräämättä hentoista pientä. Esittelin sitten Unnalle ja Deanille noutotaitojani ja ne juoksi perässä kun minä hain palloa. Kaikki sai siis liikuntaa!
 |
| Dean, Unna & allekirjoittanut |
Eilen sain koirapuistoon kaveriksi tosi kivan uuden tuttavuuden. Kyseessä oli 8-9kk ikäinen rescue-pentu, joka oli juuri eilen tullut vasta Mikkeliin. Ensin se yritti minulle vähän jotain murista kun oltiin kirsut vastakkain, mutta sen omistaja oli tilanteen tasalla ja ohjasi sen haistelemaan minun takapuolta naaman sijaan. Sitten tutustumisen jälkeen voitiinkin aloittaa leikit. Meillä oli oikein kunnon tassullahuitomistouhut ja välillä vähän hippasleikkiä eikä yhtään mitään rähinöitä tai komenteluja. Koirapuistossa joutuu nykyään tosi usein komentamaan niitä muita koiria kun ne ei osaa leikkiä kiltisti. Mutta tuo kaveri oli tosi kiva. Toivottavasti osuttaisiin toistekin samaan aikaan puistoon!
 |
| Olen ollut Mamman tsemppaajana kun se tekee opparia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti