Sivut

maanantai 16. tammikuuta 2012

Paluu arkeen

Ihmisten lomat on nyt lusittu ja paluu arkeen on koittanut. Lomalta jäi kuitenkin vielä muutama juttu kertomatta.

Mamman kanssa on jäljestelty ahkerasti. Olen saanut juosta pitkin jänisjälkeä ja nakkijälkeä ja molemmat ovat ihan yhtä helppoja minulle. Mamma on tehnyt jälkeä metsään mutkitellen ja kentälle. Minusta se vaan on niin helppoa, että kuljen jäljen aina juosten. Lisäksi on leikitty ja lenkkeilty ja ihan pikkuisen treenattukin. Torstaina käytiin Mamman kanssa myös rokotuksilla eläinlääkärillä. Minä en paljoa siitä stressannut enkä edes huomannut kun eläinlääkäri pisti minua sillä piikillä. Sitten se setä tutki minua vähän muuten. Olin kuulemma erinomaisessa kunnossa ja en yhtään liikaa tai liian vähän syönyt. Sitten Mamma ja se eläinlääkäri höpötteli vähän aikaa minun kesäisestä valeraskaudesta (minulla on kuulemma joku leikkaus edessä) ja sitten lähdettiin kävelemään kotiin.

Pieni seisotusharjoitus
Jäljestystä nakkijäljellä
Löytyi
Mitäs sitten?
Orava!

Ihmisten loman viimeisenä viikonloppuna edessä oli reissu Lappeenrantaan tapaamaan Isukin serkkuja. Myös Unna ja Jasu lähtivät mukaan. Minähän olen jo aikamoinen veteraani bussimatkailun saralla, joten puolentoista tunnin bussimatka ei tuntunut missään. Matkaa hankaloitti vain se, etten päässyt matkaamaan ihmisten sylissä. Minulla nimittäin alkoi torstaina juoksut (istuessani sohvalla) ja silloin ei saa olla sylissä jos ei ole niitä typeriä housuja jalassa. Unna sai ärsytyksekseni matkata sylissä istuen.

Asemalla
Bussissa

Perillä Lappeenrannassa käveltiin Unnan ja ihmisten kanssa Isukin serkulle (Riinalle), jossa levähdettiin hetki. Sitten ihmiset häipyi johonkin ja jäätiin Unnan kanssa kahden. Onneksi ne ei ollut kuin muutaman tunnin poissa ja sitten lähdettiin kohti Isukin toisen serkun kotia. Siellä oli mukavaa olla, koska kokoajan oli joku rapsuttaja lähellä ja olin muutenkin aika paljon huomion keskipisteenä. Lisäksi siellä oli tosi mukava koiranpeti! Se oli semmoinen Fatboy säkkituoli ja siinä oli tosi mukavaa kölliä. Tai ihmisten mielestä se ei oikeasti ollut koiranpeti, mutta siinä minä kuitenkin nukuin koko viikonlopun. Lauantaina kävin Isukin serkun miehen kanssa lenkillä kun minun lauma jäi nukkumaan. Se ihminen oli mukavaa lenkkiseuraa kun sen kanssa mentiin välillä reippaastikin ja lisäksi se suojeli minua irtiolleelta bokserilta. Myöhemmin hengailtiin taas muutama tunti Unnan kanssa kahdestaan, mutta sitten päästiin taas ihmisten touhuihin mukaan. Kovasti ne jotain touhuili koko ajan ja huitoi siinä olohuoneessa kun minä yritin nukkua. Sunnuntaina lähdettiinkin sitten kotia kohti. Tällä kertaa sain onneksi matkata sylissä nukkuen, kun Mamma tajusi ottaa minun pöksyt sisälle bussiin.

Unna ja minä
Fatboyssa aamu-unilla

Koska en saa mennä koirapuistoon juoksentelemaan juoksujen takia, Mamman on kehitettävä minulle muuta puuhaa. Tänään harjoiteltiinkin uutta temppua eli peruuttamista. Minä en taas yhtään meinannut käsittää mitä pitäisi tehdä ja varsikin kun Mamma ei vihjannut yhtään. Mutta lopulta äkkäsin mitä se hakee ja nyt osaan jo peruuttaa kolme askelta!

Huomenna menen tapaamaan uutta tuttavuutta, mutta siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

torstai 5. tammikuuta 2012

Jäljestystä

Eilen illalla käytiin pihalla taas vähän leikkimässä, mutta minua ei kyllä yhtään kiinnostanut koko touhu. Tultiin sitten sisälle touhuilemaan mukavia.

Mamman kanssa koneella

Tänään käytiin aamulla lauman kanssa leikkimässä taas futiskentällä. Innostun nykyään jo sinnepäin menemisestä. Mamma väsäsi minulle sinne jäljen ja sitten mentiin koirapuistoon touhuilemaan siihen saakka, että jälki asettuu. Harjoiteltiin vähän noutoa ja leikin Isukin ja Mamman kanssa jonkin aikaa ja sitten oli aika jäljestää! Minä kuumenin jo siitä, kun tajusin Mamman tekevän jälkeä joten olin jo ihan valmiina töihin kun mentiin takaisin jäljelle. Nuuskuttelin ensin lähtökohdan kunnolla ja sitten kun varmistuin jäljen suunnasta, lähdin juoksemaan suoraan jälkeä pitkin. Isukin oli tarkoitus kuvata jäljestystä, mutta olin niin nopea, että saatiin vain muutama kuva ja Isukki itse oli ihan liian kaukana. Itse jäljestys kesti vain muutaman sekunnin. Jälkikään ei tosin ollut kuin muutamakymmenen metriä pitkä. Mamma halusi varmistua, että tiedän mitä tehdä. Se oli tosin ihan turhaa, koska minähän olen jäljestyksen ammattilainen! Tässä päivän kuvasatoa. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Kaninkarvadummylla leikkimistä
Voitin lelun!
Mamma!
Isukin kanssa kisaa
Valmiina...
Hop!
Namnam namiaaa
Jäljelle lähdössä
Liina solmussa
Tästä se lähtee...
Sit mentiin!
Mamma oli liian hidas
Löyty!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, uudet kujeet

Nyt on sitten uusivuosi vietetty ja vähän ylikin. Joulun välipäivinä käytiin taas Savonlinnassa vähän sukuloimassa ja Isukilla oli joku tilaisuus missä se kävi. Käytiin Isukin sukulaisten luona, missä minä luonnollisesti nuuskuttelin koko kämpän läpi ja yritin vähän näpistää kilpikonnan ruokaakin. Perjantaina lähdettiin takaisin kotiin, mutta piipahdettiin minun kasvattajan kautta Juvalla. Minua taas ihmetytti kovasti olla siellä ja vaikka sainkin Selman leikkikaveriksi, en innostunut yhtään vaan itkeskelin vain koko vierailun ajan. Selma olisi halunnut kovasti leikkiä minun kanssa, mutta minua ei vain huvittanut. Käytiin myös Lennin luona leikkimässä. Siellä oli toinenkin uros, joka oli ihan ok leikkikaveri, mutta se testosteronin määrä ei oikein innostanut minua. Olin aikas tyytyväinen kun lopulta pääsin kotiin lepäämään.

Lomalla pitää levätä. Niidenkin jotka ovat aina lomalla.
Isukin kanssa leikkiä Savonlinnassa
Oma pesä
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Kylmää ja märkää. MENNÄÄN JO SISÄLLE!!!
No ehkä vähän keppiä vielä
Selma

Lauantaina lähdettiin koko lauman voimin mökille. Minä taas perinteisesti innostuin siitä ja leikin ihmisten kanssa kovasti ja kävin lisäksi Mamman kanssa metsässä kävelemässä. Tai siis Mamma käveli ja minä pompin ja loikin ja juoksin ja telmin ja hyppelin mättäältä toiselle. En olisi ollenkaan halunnut lähteä pois, joten kun lähdettiin autolle takaisin minä meinasin tassutella naapurimökille etsimään lisää leikkikavereita. Ihmiset oli kuitenkin ilkeitä eikä välittäneet siitä vaan hyppäsivät autoon ja lähtivät ajamaan. Minulle tuli aikamoinen kiire auton luo!

Illalla Mamma kävi minun kanssa pisulla pihalla kun raketit jo paukkui ja minua pelotti ihan hirmuisesti... Mamman piti odotella 15 minuuttia rappukäytävässä, kunnes sain itseni koottua. Sisällä minua pelotti edelleen, joten ihmiset laittoi telkkarin tosi kovalle. Sen jälkeen osasin olla jo normaalisti ja nukkuakin, kun en kuullut paukahduksia niin selvästi.

Uudenvuodenpäivänä minua pelotti yhä edelleen ja pihalla kaikki vastaantuleva hermostutti ja sai tärisemään. Kävin Mamman kanssa koirapuistossakin ja sinne tuli yksi minun tuttu koira, mutta olin liian hämmentynyt leikkimään normaalisti. Lopulta hämmennykseni päätyi pisteeseen, että aloitin tappelun toisen koiran kanssa ja Mamman piti tulla väliin. Päivälenkillä minua ei enää onneksi hermostuttanut niin paljoa ja iltalenkin kävin Unnan kanssa ja silloin olin jo paljon reippaampi. Käytiin Unnan kanssa juoksemassa läheisessä jääkiekkokaukalossa (jossa ei siis ole vielä jäätä) ja Mamma otti hieman kontaktiharjoituksia minun kanssa.

Toissapäivänä käytiin kahden tunnin aamulenkillä Mamman kanssa. Käveltiin keskustaan käymään Mustissa ja Mirrissä ja sieltä jatkettiin Rahulan rehuun ja sieltä kotiin. Matkalla ohitettiin urheilukenttä, jossa oli luistelijoita ja lätkänpelaajia ja ne äänet saivat minut hirmu hermostuneiksi. Pyörittiin kentän reunoja kuitenkin niin kauan, etten enää kiinnittänyt ääniin huomiota. Kävin illemmalla myös vähän treenailemassa Mamman kanssa kaukalossa, mutta minua ei oikein kiinnostanut touhuilla.

Eilen käytiin aamulla pikatreenillä jalkapallokentällä. Mammalla oli laukussaan rasia, jossa oli meetvurstia ja se näytti sen minulle ja sitten vei kauemmas! Sitten Mamma alkoi leikittää minua (jotta viretilani nousisi) ja kun olin hirmu innoissani leikistä Mamma antoi luvan juosta meetvurstien luokse ja tuli avaamaan minulle rasian ja sitten lähdettiinkin jo pois, vaikka minulla oli hirmu hauskaa! Mamma osaa joskus olla tosi omituinen. Päivälenkillä käytiin taas Unnan kanssa ensin kaukalossa ja sitten käveltiin lammen ympäri.

Tänään oli ohjelmassa taas samanlainen leikkihetki jalkapallokentällä ja meetvurstit oli taas mukana. Minulle tuli lisäksi eilen paketti jossa oli aito kaninkarvadummy, joten Mammalla oli sekin mukana. Ensin leikittiin ihan perus juuttipatukalla ja sitten vaihdettiin vielä kaninkarvaan, jonka jälkeen taas pääsin meetvurstien luokse. Sen jälkeen mentiin taas koirapuistoon, jos sinne olisi vaikka saanut kaverin. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan piti tyytyä leikkimään Mamman kanssa, mutta hauskaa sekin oli. Päivälenkki olikin aika pitkä jo (1,5h). Käveltiin Mamman kanssa ensin lammen ympäri (olin tosi innoissani) ja kun oltiin jo melkein perillä törmättiinkin Donnaan ja sen uuteen pikkusiskoon Tyttiin. Donna ja Tytti ovat siis australianterrierejä ja Donnan kanssa touhuilin kun olin ihan pikkuinen. Mentiinkin sitten niiden kanssa koirapuistoon ja sain hyvät leikit aikaiseksi Tytin kanssa. Tytti on aika nopea, joten sain juosta ihan tosissaan sitä karkuun. Mutta koska Tytti on pentu ja hirmu innokas, en kamalan kauaa jaksanut sen touhotusta ja kun se alkoi hyppimään silmille minun piti vähän komentaa sitä. Mamma tosin komensi sitten minua... Nyt voinkin taas keskittyä lepäämään jonkin aikaa ennen iltalenkkiä.

Minun tikku ei saa koskea!