Myrskyinen päivä

Tänään on ollut ihan hurja myrsky. Aamulla ei vielä myrskynnyt ihan kamalasti, mutta nyt iltapäivällä kyllä. Aamulla me käytiin vähän aikaa kävelemässä (juoksemassa riehumassa yms.) läheisessä metsässä. Minä en ollut pitkään aikaan päässyt taas vapaana juoksemaan, joten saatoin vähän riekkua.

Mamma yritti äsken viedä meidät lenkille tuonne myrskyyn. Minä sanoin jo aiemmin miten paljon me siskon kanssa vihataan jos sataa tai tuulee tai tuiskuaa. No nyt tuulee jäätävästi kuonoon koko ajan ja lunta tuiskuttaa. Ja siihen säähän Mamma meitä yritti viedä. No, minä pistin nelijalkajarrun päälle ja sisko keksi oman keinon lenkkeilyn suunnan muuttamiseen. Sisko heittäytyi selälleen, eikä suostunut nousemaan ennenkuin käännyttiin taas kotiinpäin. Ihan tehokas keino.

Tämmöisinä päivinä pitää vain keskittyä syömään herkkuluita ja köllimään lämpöisellä sohvalla. Minulla tosin on taas selkä kipeä, joten pitkiä lenkkejä me ei edes olla vähään aikaan menty. Hajotin selän viime viikolla yhdellä lenkillä millä riehuin vähän normaalia enemmän ja sen jälkeen olen ollut jäykkä ja liikuntahaluton enkä edes halua välillä nukkua Isukin ja Mamman vieressä sängyssä kun pehmeä sänky koskee selkään. En siis ole harmissani siitä, että ei mennä pihalle. Sisko kuitenkin on energiaa täynnä ja välillä se yrittää purkaa sitä minuun vaikka ihmiset kieltää. Silloin Mamma tosin pyrkii löytämään siskolle muuta puuhaa, kuten lenkkeilyä Deanin kanssa. Dean juoksuttaa Ellua aina niin reippaasti, että sellaisten lenkkien jälkeen minä saan olla ihan rauhassa siskon hökellyksiltä.

Onni on pehmeä sohva. Tai ei sohvan nimi ole onni vaan... no kyllä te tiedätte.

Sisko syö minulta varastamaansa luuta

Hampaat pitää tarkastaa säännöllisesti!

Mökkireissu

Tänään käytiin taas mökillä. Meillä oli siskon kanssa tosi hauskaa, vaikka minua ärsyttikin kun sisko ei voinut juosta suoraan vaan se kiemurteli kaikkien puiden ja oksien ympäri. Sisko on ketterämpi kurveissa, mutta minä voitan sen suoranopeudessa. Siitä ei kuitenkaan ole apua jos sisko ei koskaan suostu juoksemaan suoraan... Mamma teki meille myös jäniksen hajusteella nopsan jäljen, jonka minä nuuskuttelin asiantuntevasti. Sisko ei juurikaan tajunnut mitä pitää tehdä, mutta kyllä sekin vähän yritti seurata jälkeä. Minä kuitenkin löysin palkkion ja söin sen kokonaan itse! Muahahah.

Mammalla ei ole mökkireissusta kuvia, koska se hölmö unohti kameran kotiin. Muita kuvia kuitenkin löytyy runsaasti, joten korvataan tämän päivän kuvien puute niillä. Minä en nyt jaksa kirjoittaa enempää, koska olen ihan poikki juostuani kaksi tuntia mökillä.

Sisko sinä päivänä kun se tuli kotiin. Oli aika kuuma.

Samalta päivältä ensimmäinen kuva siskosta kotona

Pikkusisko <3

Siskolla on aina tosi outoja nukkumapaikkoja, joita minä en allekirjoita...

Varpaat suussa nukkuminen on siskon bravuuri

Kylmällä on hyvä kölliä siskon vieressä peiton alla

Aamut ei ole meidän juttu...

Oltiin juuri lenkille lähdössä. Eikö muka näytä siltä?

Sisko leipurin apulaisena

Se yritti herätä. Ei onnistunut.

Mökillä oli tänään tällaista

Mökkireissun jälkeen on ollut tällaista

Pentunäyttely ja möhköfantin ensiesiintyminen

Me ollaan vietetty aika hiljaiseloa ja normaalia arkea lauman kanssa. Sisko käväisi tosin viime viikonloppuna Helsingissä saakka ensimmäisessä näyttelyssään. Kyseessä oli Helsingin messukeskuksessa järjestetty pentunäyttely (kuvitelkaa, halli täynnä terävähampaisia hirviöitä... onneksi minä sain jäädä kotiin.) Mamma osti meille pari pientä vinkulelua tuliaisiksi ja yhden ison pehmolelun, jota se kutsuu möhköfantiksi kun ei mitään sopivampaakaan nimitystä ole.

Sisko ja minä (mikä minun silmää vaivaa?) ja MÖHKÖFANTTI

Sisko esiintyi kuulemma tosi hienosti. Mukana oli myös meidän kasvattaja ja kasvattajan toinen sijoituspentu Aava. Aava vei voiton 5-7kk ikäisten narttujen kehässä, kun koiria oli vain sisko ja Aava. Sisko on tosin nuorempi kuin Aava. Sisko ei vielä oikein osaa kulkea näyttelyhihnassa, vaan kauhoo innoissaan menemään. Silloin kun se tajuaa kulkea nätisti, sen meno on silloinkin hassun näköistä. Siskosta on nimittäin hirmu hauskaa olla kehässä ja se kulkee aina siellä pylly keinuen ja häntä heiluen (ja välillä saattaa vähän pompsahtaakin). Mammasta se on vaan hyvä, koska sisko on vielä niin pieni ja menestystä tärkeämpää on vielä se, että siskolla on hauskaa.

Kuva: Tanja Romo

Kuva: Tanja Romo

Kuva: Tanja Romo

Samalla periaatteella ne ovat Mamman kanssa nyt alkaneet opettelemaan tassun antoa. Minulle opetettiin ensin istuminen ja maahanmeno, mutta siskolla Mamma aloitti tempusta, jotta homma pysyisi kevyenä ja hauskana.

Minä puolestaan olen taas laajentamassa temppurepertuaariani. Opetellaan Mamman kanssa pikkutemppuja, jos vaikka meiltä alkaisi koiratanssi sujua. Sitä ajatellen Mamma opetti minut seuraamaan Mamman jalkojen välissä kävellen. Mammasta on hassua, että se seuraaminen sujuu minulta paremmin ja tiiviimmin kuin "perinteinen". Toinen opeteltu temppu liittyy siivoamiseen. Sisko on kova levittelemaan leluja ympäriinsä, joten Mamma aikoo opettaa minut siivoamaan. Toistaiseksi ymmärrän, että jos lelu on suussa, se pitää laittaa lelukoriin. Sitä en tosin ymmärrä miten lelujen hakeminen liittyy temppuun...