Piiloleikkejä

Mamma on ollut koulun kanssa tosi kiireinen eikä ole ehtinyt touhuta minun kanssa paljon. Olen sitten leikkinyt Isukin kanssa aika paljon ja käynyt lenkkeilemässä. Ollaan käyty koirapuistossa leikkimässä muiden koirien kanssa ja jäällä juoksentelemassa vapaana ja kaikenlaista. Niin ja PALJON piiloleikkejä! Isukki menee aina minulta piiloon ja sitten minun pitää etsiä se. Se on välillä hirmu vaikeaa ja Isukki joutuu pitämään ääntä, että tietäisin edes mistä etsiä, mutta aina olen sen löytänyt. Nyt olen myös oppinut käyttämään vähän hajuaistia etsimiseen. Mamma tosin huijaa välillä ja osoittaa minulle sormella missä Isukki on.

Halimista

Sain manikyyrinkin Isukilta

Tylsää...

Modasin petin kun se oli liian pehmeä

Mammalla alkoi nyt kuitenkin loma ja sen kunniaksi se vei minut jäälle juoksemaan ja sitten takaisintullessa harjoiteltiin vähän rauhoittumista. Mamma haluaa opettaa minulle, että pihalla riehutaan ja sisällä levätään. Minä kun riehaannun aina kun tullaan sisälle niin nyt Mamma ei päästänyt minua eteenpäin rappukäytävässä ennenkuin olin rauhallinen. Eikä sitten enää tehnyt mieli riehua kun olin jo rauhoittunut aikaisemmin. Menin vain petiin lepäämään.

Tassutossutouhuteksti

Sunnuntaina oli aika tavallinen päivä joten tässä kuvakooste lyhyesti siitä mitä touhuilin:

Isukin mielestä istun hassusti

NOM! Ateria lakanasta

Missä ihmeessä ne raksut lymyilee??

Mitennii "missä pallo"?

Jos hiivin tästä oikein varovasti niin ehkä Isukki ei huomaa...

Hahaa! Herkkuaaa...

Äh. Huomasi se kuitenkin.

No ei se haittaa. Syön sitten vaan Isukin läksyt.

Tänään onkin sitten ollut paljon touhua. Ensin tosin jouduin olemaan yksin 3 tuntia kun ihmiset lähti kouluun. Sitten kun Mamma tuli kotiin se oli vaan hetken ja sitten se lähti taas tunniksi pois. Itkin vähän aikaa sen perään. Sitten kun mamma tuli takaisin niin sillä oli joku kassi mukana ja siellä oli niitä pussukoita mihin ne kerää minun kakat ja joku pilli josta lähti tosi korkea ääni ja sitten semmoiset tyhmät oranssit tossut jotka se tunki minun tassuihin. Niillä oli hirmu liukasta kulkea sisällä ja yritinkin niitä ottaa pois, onnistumatta kuitenkaan kovin hyvin. Niissä tossuissa ainoa hyvä asia oli se, että ne on hirmu lämpöset. Oli siellä kassissa sentään jotain kivaakin: Mamma toi minulle uuden kivan lelun! Semmoinen sininen vinkupallo jossa on kivoja nystyröitä jotka tuntuu hyvältä ikenissä. Minulla kun kutiaa ikenet, koska saan uusia hampaita... Etuhampaista on jo yksi irronnut ja kulmahampaatkin on vaihtuneet uusiin.

Tänään käytiin myös eläinlääkärissä, jossa sain tehosterokotteen ja rabiesrokotteen. En tosin huomannut sitä ollenkaan kun Mammalla oli niin hyviä nameja kädessä. Eläinlääkärikin ihmetteli miten kiltisti olin siinä kun se rokotti. Sitten se yritti katsoa minun hampaat, mutta sai nähdä vain pienen vilauksen. Annoin sen tädin kuunnella minun sydämmen tällä kertaa. Viimeksi minulla oli liikaa nuuskittavaa ja lääkäri ei kuullut stetoskoopistaan muuta kun tuhinaa. Nyt se sai tosin kuunnella myös minun piereskelyä koko käynnin ajan. Säästin sinne koko arsenaalini. Jotain se tätsy hipelöi muualtakin kropasta, mutta minulla oli liian kiire keskittyä nameihin.

Kun tultiin kotiin, pääsin auttamaan Isukkia kokoamaan kenkätelinettä. Siirtelin sen osia ja ruuveja, ettei ne olisi Isukin tiellä, mutta jostain syystä isukki luuli, että yritän syödä ne. Autoin myös tuhoamaan pahviroskaa jota oli tullut kenkätelineen mukana.

Mamma päätti sitten käyttää minut pidemmällä lenkillä uusissa tossuissani. Kuljettiin muutama sata metriä metsässä ennenkuin se älysi lopulta ottaa ne minulta pois. Sitten se vielä meni hukkaamaan niistä yhden metsään ja nyt niitä ei voi enää käyttää. Olen siitä hieman vahingoniloinen kieltämättä... Tossut hidasti menoa hirmuisesti ja sitten ne meni ihan kiemurallekin kun minulla oli niin kova vauhti.

Ensimmäinen (ja viimeinen) kuva minusta uusissa tossuissani

Mamma antoi minun kulkea vapaanakin aina välillä, mutta minua ei yhtään huvittanut kulkea samoja reittejä kun se. Sitten mentiin semmoiselle pienelle metsäpolulle jossa oli paljon kivoja hajuja. Mamma taisi säikähtää kun juoksin aika pitkälle sen edelle niin, että pääsin kunnon metsätielle ja jäin sinne odottelemaan Mammaa. Kyllä se minua huuteli, mutta ajattelin, että miksi menisin takaisin kun Mamman on kuitenkin pakko tulla tännepäin. Sen jälkeen en kyllä enää päässyt juoksemaan vapaana...

Kotona kieltämättä kyllä vähän väsytti jo. Oli melkein pakko ottaa pikku päikkärit.

Mamma tuli rapsuttelemaan 

Jos tässä nyt vähän aikaa vielä pötköttelisi...

Noniin nyt riitti! Yritäppä vaan Mamma ottaa järkeviä kuvia

Mamma ihmettelee mitenköhän nukahdan enää uudestaan.

Hyvä huono päivä

Mammalla on tänään ollut huono päivä. Aamulla se heräsi ihan tukkosena ja aivastellen. Minä heräsin jo seisemältä ja Isukki vei minut pihalle ja sain ruokaa. Olikin jo kauhea nälkä. Sitten me mentiin vielä nukkumaan. Mamma heräsi tunnin päästä niiskuttelemaan ja herätti minutkin. Olisin mielummin jäänyt vielä petiin unille, mutta Mamma raahasi pihalle. Pihalla käyminen virkisti kyllä aika nopeasti, sillä sisällä olin jo virtaa täynnä! Leikin vähän krokotiililla ja juoksentelin ympäriinsä.

Mamman mielestä olin liian rauhaton joten alettiin opetella uutta juttua. Mamma halusi, että oppisin tunnistamaan pallon ja hakemaan sen. Harjoiteltiin sitä noutamisen avulla. Minä en ihan tajunnut mitä piti tehdä kun pallo meni Mamman selän taakse, mutta osasin hakea sen kun pallo jäi näkyviin. Mamma vaikutti aika tyytyväiseltä ja sainkin paljon kehuja ja namia siitä. Minusta oli superhauskaa leikkiä pallolla!

Kun lopetettiin harjoittelu Mamman kanssa, jatkoin hepulointia itsekseni. Lopputuloksena pissit (taas) petissä. Innostun joskus petissä myllertämään niin silloin on myös kiva sinne vähän lirutella. Mamma ei tykännyt siitä kuitenkaan yhtään ja sain vähän nuhteita. Sitten peti meni taas pesuun. Illalla onkin sitten kiva pötkähtää puhtaaseen petiin taas. Jouduin tosin itsekin pesuun ja siitä en tykännyt. Minulla oli tassut pississä, mutta mielestäni ne olisi voinut puhdistaa muutenkin kun laittamalla allekirjoittanut siihen liukkaaseen sammioon. Nyt on tosin mukavan puhdas olo ja pehmeä turkki...

Ihmiset yritti käydä päiväunille iltapäivällä. Minua ei yhtään huvittanut nukkua joten ajattelin saada vähän vipinää aikaiseksi pissimällä myös niitten sänkyyn. Osuin vahingossa vähän Mammaankin. Sitten alkoi ihan hirmuinen hulabaloo kun Mamma riehui ja sitten sen silmät alkoi valua vettäkin! Isukki kiikutti minut äkkiä pihalle. Sitten kun tultiin takaisin se paimensi Mamman sänkyyn nukkumaan. Se oli siellä varmaan kaksi tuntia. Kun se heräsi se oli vähän sekasin, mutta leppynyt. Sain taas silityksiä ja rapsutusta.

Mamman nukkuessa me käytiin Isukin kanssa pitkällä lenkillä. Minua ei edes paleltanut koska juoksin vapaana ja nuuskuttelin menemään. Sen jälkeen minulta sitten loppuikin jo virta ja nukahdin. Isukki sai tehdä omia juttujaan rauhassa kun minä nukuin siihen asti kun Mamma heräsi. Loppuilta onkin mennyt nukkuessa...

Peiton alla on mukavampaa

Lopuksi vielä malliesimerkki beaglemäisestä nukkumapaikasta.

Tervehdys!

Minä olen siis Ava. En tiedä mistä tuo Mamma sen on keksinyt, mutta niin ne minua kutsuu. Ikää minulla on vasta 16 viikkoa ja Mamma sanoo, että olen siksi välillä vähän pöhkö. Asustan Mikkelissä Mamman, Isukin ja parin äkäisen karvapallon kanssa. Karvapallot on kai jotain chinchilloja, mutta en ole ihan varma. Niitten nimet on Vincent ja Eelis. En tykkää niistä kovinkaan paljon kun ne aina puree jos menen kuononi tai tassujeni kanssa liian lähelle, mutta ihmiset lässyttää niille jostain syystä. Se jota ne kutsuu Vincentiksi on vähän pelottavakin. Se aina sähisee minulle, vaikka vaan katsoisin sitä. Mutta joo, semmoinen on siis minun lauma. Vähän outo, mutta tykkään siitä silti.

Silloin kun lähdin minun oikean äitin luota lauman luo, se minun kasvattaja sanoi, että olen tosi energinen. En tiedä energisyydestä, mutta en ymmärrä miksi ulkona pitäisi kävellä; minä kun tykkään mielummin juosta. Silloin saa enemmän hajuja nenuun nopeammin. Siitä minä tykkään. Mamma sanoo joskus, että minulta menee korvat lukkoon kun nuuskuttelen menemään, mutta ei se niin ole. Mielestäni tässä maailmassa ei ole mitään mielenkiintoisempaa kuin hajut! Kaikista paras haju on ruuan haju. Siitä minä ihan sekoan. Tykkään myös ihmisten ja koirien hajuista, mutta joskus en jaksa vaivautua jos haju on jo vanha. Joskus ihmiset keksii minulle hajuleikkejä, kuten naminpiilotusta asuntoon tai puhelinluetteloon tai sitten ne piilottaa minun ruuan lakanaan ja sitten minun pitää kaivaa se sieltä. Semmoisten leikkien jälkeen olen aina hirmu väsynyt. 

Osaan minä jo vähän temppujakin. Ihmiset on opettanut minulle mitä pitää tehdä kun ne sanoo "istu", "maahan", "paikka", "tassu", "toinen"(tassu), "tänne", "pyöri" ja "ole hyvä". Joskus minä unohdan mitä mikin sana tarkoittaa, mutta harjoittelen niitä ihmisten kanssa yhä edelleen. "Istu" on kaikista helpoin. Sen minä osaan jo tosi hyvin. "Maahan" on vähän haastavampi, mutta osaan senkin jo melkein aina. "Tassu" ja "ole hyvä" on myös helppoja. "Pyöri" on melko uusi eikä sitä olekaan paljon vielä treenattu, samoin kuin "toinen", mutta osaan nekin jo aika hyvin. "Tänne" on myös tosi helppo, mutta joskus minä vain päätän olla tottelematta jos niitä ihania hajuja tulee nenuun. Vaikka ihmisillä onkin niitä herkullisia nameja jos tottelen... *lurps* Osaan minä myös noutaa jos ihmiset heittää jotain pois. Sitä minulle ei ole kuitenkaan opetettu. Minä vaan osaan. Olen myös hirmu hyvä vastaanottamaan postin päivällä kun olen kotona yksin. Minusta on aina mukava lukea  (lue: repiä) ihmisten posti jo ennenkuin ne tulee kotiin. Luulen kuitenkin, että ihmiset ei pidä siitä kun minä teen niin. Mutta löytäjä saa repiä!

Minä tykkään kovasti leikkiä muiden koirien kanssa. Minulla onkin jo muutama tosi hyvä kaveri. Minun ehkä paras kaveri on Caro (Mamma sanoo, että Caro on shetlanninlammaskoira). Se asuu minun lähellä ja aina kun me nähdään me leikitään jahtausta! Minä tykkään enemmän kyllä painista, mutta Caro juoksee aina niin kovaa karkuun, etten pääse painietäisyydelle. Onneksi pääsen kuitenkin aina joskus painimaan minun toisen hyvän kaverin, Mindin kanssa. Mindi on aika iso (Mamman mukaan saksanpaimenkoira), mutta se antaa minun aina painia ja kerran jopa voitin! Minun muita kavereita on Donna (australianterrieri), Zorro ja Remu ( italianajokoira ja kettuterrieri) ja Lenni (valkoinen länsiylämaanterrieri). Olen tavannut myös paljon muita koiria, mutta en tiedä niiden nimiä. Aina muut koirat ei halua leikkiä minun kanssa ja olen saanut kuonooni pari kertaa. Ihmiset sanoo, että se on minun vika kun en osaa vielä puhua koiraa kunnolla. Mistä minä muka voisin tietää, että jos toinen koira murisee ja näyttää hampaita, ettei se halua leikkiä?

Mutta niin. Tämmöinen minä siis olen.