Sivut

lauantai 5. toukokuuta 2012

Liikuntaa

Ollaan taas jääty Mamman kanssa kahdestaan tänne Mikkeliin kun Isukki aloitti työt Savonlinnassa. Minulle tuli tosi iso itku kun tajusin, että Isukki lähti. Olen murjottanut useamman päivän, mutta eilen se onneksi tuli taas kotiin!

Käytiin keskiviikkona treffaamassa taas shelttitrioa koirapuistossa. Nella kierteli tapansa mukaan omia teitään, mutta minä Dean ja Unna riehuttiin oikein kunnolla! Dean oli koko ajan joko minun tai Unnan karvoissa kiinni ja minä juoksutin kakaraa ympäri puistoa. Lopulta olin niin väsynyt, että tyydyin vain mutustelemaan keppejä sillä aikaa kun Dean ja Unna vielä riehui. Mukavaa oli päästä taas kakaran kanssa riehumaan.

Torstaina aloitettiin Mamman kanssa canicrossin treenaus. Mamma osti minulle hurtan y-valjaat ja tosi hienon joustonarun, jotta sentään välineet olisi kunnossa. Ja sitten lähdettiin lenkille. Aluksi mentiin vain kävellen ja Mamma yritti näyttää minulle, että minun kuuluu kävellä sen edellä eikä saa pysähtyä haistelemaan. Vähän minulla oli vaikeuksia ymmärtää homman juju, mutta aika hyvin kuljin kuitenkin edellä ja ihan kevyellä vedolla kun Mamma piti hihnaa tiukalla. Lopulta tultiin tienpätkälle, jossa meni minua kiinnostava haju ja sen voimalla lähdin tosissani vetämään. Mammalla oli suuuuuuria vaikeuksia pysyä yhtään minun mukana, koska olisin mennyt paljon nopeampaa kuin Mamma jaksoi juosta. Melko hyvin se kuitenkin yritti ja minun voimilla jaksoin sitä tosi kovasti vetääkin. Canicross on kuitenkin normaalijuoksua rankempaa, koska kokoajan on pysyttävä samassa kohdassa ja vielä vetääkin, joten kyllä minäkin sitten hyydyin kun matkalle alkoi sattua ylämäkiä. Loppujen lopuksi lenkin pituudeksi tuli noin 7km.

Myöhemmin ohjelmassa oli treffit Piitun ja Piitun omistajan Idan kanssa. Tuuli oli tällä kertaa jäänyt kotiin. Mentiin ensin kaukaloon, jotta voitiin purkaa meidän pahimmat juoksuvimmat. Piitu juoksutti minua tosi kovaa ja Mamma ihmetteli että miten minä edes osaan juosta niin kovaa! En minä kauaa jaksanut spurttailla, mutta vähäsen sentään. Sitten lähdettiin hihnalenkille lammen ympäri. Piitu opetteli hienosti hihnassa kävelyä samalla, mutta minä olin vielä canicross-tuulella ja vedin Mammaa kuin viimeistä päivää. Käveltiin koirapuistoon, jossa oli se edelliskirjoituksen labradori ja sekarotuinen taas leikkimässä. Labradori meinasi taas aloittaa samat räkytysleikit, mutta tällä kertaa minulla oli Piitu minun tukena ja Piitu tuli aina väliin poliisina, jos labradori kävi liian äänekkääksi. Pian puistoon tuli vielä kaksi muuta pienehköä pystykorvaa ja siitähän me sitten kunnon pippalot saatiin. Minusta oli kivaa juosta isossa porukassa puistoa ympäri!

Perjantaina oli taas erilaista ohjelmaa kun lähdettiin Mamman kanssa päivälenkille. Ja se lenkki jatkui ja jatkui ja jatkui. Loppujen lopuksi lenkki kesti 3h10min ja matkaa tuli 15km. Matkan varrella pidettiin yksi minuutin mittainen tauko kun Mamma otti pari kuvaa minusta. Minä jaksoin kyllä kävellä helposti (mitä nyt loppumatkasta yritin vihjata Mammalle miten mukavaa minua voisi olla kantaa). Mamma meinasi lopussa hyytyä ihan totaalisesti, mutta kyllä sekin loppuun asti pinnisteli. Loppupäivästä se ei enää sitten jaksanutkaan liikkua, joten onneksi Isukki tuli kotiin minua lenkittämään.

Valitettavasti näistä touhuista ei juurikaan ole kuvia, muuta kuin pari Mamman kännykässä. Joten kuvasaastetta tulee myöhemmin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti